Ryövärinkuopalla kävin myös katsomassa. Paikka oli mielestäni vähän pettemys siihen nähden paljonko siitä puhutaan. Portaat alas, lähde, pitkospuut ja portaat ylös. No mutta kokemus kuitenkin.
Sitten vielä Siikanevalle, luonnonsuojelualueelle pienen tyttösen ja eväiden kanssa. Siikaneva yllätti positiivisesti maisemillaan, minä kun en varsinaisesti mikään suo ihminen ole. Positiivisesti, ainakin jos ei lasketa pieniä puutteita kuten upoksissa olevia pitkoksia, jotka tosin olivat uusimisen kohteena silloin ja nyt jo uusitut. Siikanevalla on tullut myöhemminkin vieraltua muutamaan otteeseen, ja tarkoitus olisi jossainkohtaa kiertää koko lenkki ehkä yönmittaisella reissulla. Nyt on vain tälläisiä lyhyitä lenkkejä tullut tehtyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti