keskiviikko 11. syyskuuta 2019

Pyhä-Nattanen 30.8.2019

Lähdettiin Lemmenjoelle viikon vaellukselle, mennessä poikkesimme huiputtamaan Pyhä-Nattasen.

Sompion luonnonpuistossa, 'leirintäalueella' olimme yöllä n. 3:30. Paikalla oli parkissa yksi saksalainen pakettiauto, jossa nukkui ihmisiä. Lisäksi rannassa oli yksi teltta pystyssä.
Pimeässä ja hiljaa siis teltta pystyyn ja unille.

Olin aiemmin netistä lukenut, että Sompiojärventie on huonossa kunnossa. Ja tästä myös tien alkaessa varoitettiin.
Kuitenkin tietä ajellessa, en siitä huonokuntoista saanut. Taino, onhan se hiekkatie jossa on kuoppia, mutta ei mielestäni ollenkaan huonokuntoinen. Varsinkin, kun vertaan vaikka Aittajärvelle tai Tuntsalle menevään tiehen..
Huonokuntoinen tie?

Herätessämme oli muut poistuneet jo paikalta. Aamupala puurot ja teet syötiin laavulla, pyärhdettiin ympäristössä.


Paikalle tuli muutamia ihmisiä. Kaksi nuorta tyttöä, jotka lähtivät Ruijanpolkua kohti Laanilaa. Heidän oli tarkoitus olla sunnuntaina perillä.
Lisäksi paikalla kävi pyörähtämässä neljän hengen vanhempi joukko. Kävivät rannassa ja jatkoivat matkaa. 
Me teimme myös autosiirtymän Nattasen parkkipaikalle.


Lähdimme matkaan siis suoraan Pyhä-Nattaselle menevää polkua. Koska tarkoitus oli päästä vielä illaksi Lemmenjoelle, jätimme 7km rengasreitin väliin.
Parkkipaikalla oli kaksi autoa meidän lähtiessä kiipeämään ylöspäin.
Alkumatka olikin helppoa pitkosta, ja siinä vastaan tulikin ensimäinen huipulta palaava nainen.
Pitkospuut loppui, ja kivikkoinen nousu alkoi. Lämpötila +24C ei ainakaan helpottanut kiipeämistä.
Hengähdystaukoja pidettiin, mutta silti huippu lähestyi.


Huipulle päästiin sittenkin. Vaikka hieman meinasi hengästyttää.

Huipulla tuuli ihan kiitettävästi, kuten aina. Huipulla oli myös ihmisiä meidän saapuessamme, ja uusiakin paikalle tuli tasaista tahtia.
Tuvassa pidimme pienen juomatauon ja selasimme vieraskirjan ja kirjasimme itsemme käyneiksi. 
Tämänjälkeen pyörittiin ympäristössä ja otettiin paljon valokuvia. Saimme kulutettua huipulla 1,5h maisemista nauttien.

Sukkulalampi ja Seinätunturi




Joku varmaan osaa kertoa mikä se tämä on ollut?


Sompiojärvi ja Lokan tekoallas


Rakkautta Pyhä-Nattasella

Pikkuherra oli tietenkin myös matkassa nauttimassa maisemista;

Huipulla aika kului kuin varkain, ja olikin jo aika lähteä alaspäin. Alhalla oli vielä evästauko, jonka 
jälkeen huomasimme kellon olevan aika paljon.
Alkoi kilpa-ajo kellon kanssa Njurgulahteen, josko kerkiäisimme vielä 17:00 lähtevään iltaveneeseen.



Tästä tosiaan alkoi 9päivää kestävä Lemmenjoen vaellus. Siitä tulee oma kertomuksensa, kunhan sellaisen kerkiän rustailemaan.