maanantai 7. toukokuuta 2018

Kintulammilla 7.5.2018

Tulipahan käytyä päiväseltään ensimmäistä kertaa Kintulammilla. Piti käydä jo viime syksynä, mutta aina se vain jäi ja jäi ja sitten tuli talvi.
Nyt on käyty katsomassa sekä Saarijärvi, että Kintulammi.

Lähtö oli Saarijärven (P2) parkkipaikalta, joka olikin kovin ruuhkainen. Viisi autoa oli jo saapuessani (n. 12:00) parkissa, omani sain vielä parkkiin. Palatessani autoja oli tullut kolme lisää, ruuhkaa siis riittää. Vastaan ei kuitenkaan tullut kuin kolme ihmistä. Pariskunta mennessäni ja lähtiessäni laavulta yksinäin mies.


Saarijärvelle mennessä polku oli paikoin hyvinkin märkää ja alueita joutui kiertelemään. Sinne olikin 'pääpolun' viereen syntynyt jo paljon uusia pikkupolkuja. 
Kiertelystä huolimatta lenkkarit kastuivat, onneksi sitä ei huomannut muutakun kylmän veden sujahtaessa kenkään, sitten se jo unohtuikin.

Saarijärven laavu olikin hienolla paikalla rannassa.



Vaikka tästä sillon syntyessään oli keskustelua, että onko tuo edes laavu. En osaa sanoa, mutta ainakin minä viihdyin. Heti alkoi mieli tehdä telttayötä, harmi kun jätin makuupussin kotiin..
Nakit paistelin Saarijärvellä. Teetäkin olisin keittänyt, pannu vain unohtui autoon..

Tuleva vaellustoverini oli sitämieltä, että nuotio on pelottava ja päätyi laavun alle nukkumaan..

Saarijärvellä uiskenteli myös sinisorsa ja kaksi joutsenta, jotka eivät mitenkään häiriintyneet olemassaolostani.



Myös sammakoita oli paljon, ainakin kolmen päälle meinasin tallata.

Saarijärven laavulla vietinkin hyvän tovin, parisentuntia ainakin. Ja ihan yksin sain olla, ei näkynyt tai kuulunut ketään missään, paitsi toki luonnon äänet.

Saarijärveltä palasimme parkkipaikalle, siitä tietä pitkin kohti Kintulammen laavua, lyhyempää reittiä mennen ja tullen. Tullessa tosin oikaisin vielä majan pihan läpi, kun ei siellä ketään enää ollut.
Kintulammen laavulla olikin porukkaa enemmän kuin tarpeeksi, joten siellä ei kuvia pahemmin tullut otettua.

Oikein mukava oloinne paikka, ja lähelläkin vielä. Seuraavaksi pitää kokeilla lähtestyä toisesta suunnasta paikkaa. Vielä kun tuo tuleva reissutoverini ei kovin kovakuntoinen ole, pitää matkat olla maltillisia. Saa nähdä, lähteekö elokuussa kanssani Haltille vai ei..

Kiutaköngäs 26.1.2018

Tammikuussa tuli päiväseltään käytyä Karhunkierroksella. Luontotalolta oli lähtö, Kiutakönkään kautta ja Hiidenhurmosta. Oli muuten virhe ilman lumikenkiä...









Joskus vielä kokonaisuudessaan Karhunkierros..

Kiutaköngäs kohisi kunnolla pakkasesta huolimatta.

Hymyile, olet piilokamerassa!








Kiutakönkäältä matkanu jatkui tulipaikan kautta Hiidenhurmokselle. Tulipaikalla oli tarkoitus pysähtyä, mutta siellä oli niin runsaasti väkeä, että kuljin suosiolla ohitse. Hiidenhurmos ilman lumikenkiä oli virhe, paikoitellen sitä upposi polviin asti vaikka suht. kovaksi olikin polku tallautunut..





Loppumatkasta tuli porojakin vastaan. Aitauksessa tosin.
Paluu luontotalolle ja autolle. Matkalla oli todella komea auringonlasku, mutta sitä en saanut niin hyvin ikuistettua, että viitsisin kuvaa julkaista.
Pokkarilla nämäkin kaikki napattuja, järkkäri kun -yllättäen..- oli eri osoitteessa kuin minä..

Mukava reissu, ja joskus vielä koko karhunkierros.
Mennessä Kiutakönkäälle vastaan tuli yksi pariskunta, ja perässäni käveli toinen. Tulipaikka oli kansoitettu, mutta Hiiden hurmoksella vastaan tuli vain yksi pariskunta, eli ei kovin paljon liikennettä Kiutakönkään ulkopuolella.